Oivalluksia

Päätöksen teon vaikeus
4.12.11

Muistan, miten toivoin, että saisin jo aikuisten polkupyörän, ja kuinka vanhempani kieltäytyivät toistuvasti ostamasta sitä ja sanoivat: "On liian vaarallista ajella isolla pyörällä."

Otimme sisareni kanssa aikuisten pyörän varastosta ja päätimme kokeilla sillä ajamista. Pihassamme oli pieni mäki, ja siitä sai hyvän vauhdin. Sovimme, että toinen juoksee vieressä pitäen koko ajan kiinni pyörän takajopparista. 

Hienosti kaikki sujui siihen asti kunnes yht´äkkiä jossain kohtaa alamäkeä tajusin ettei sisareni enää pitänytkään pyörästä kiinni. Minua alkoi pelottamaan ja samalla menetin tasapainon ja kaaduin, ja seurauksena oli polvet auki ja mustelmilla.     

Kun ajattelee kuinka vaarallista kaikki on, niin mikään ei ole loppujen lopuksi kovinkaan pelottavaa.

~G.Stein~

Yksi peloistamme on  päätösten tekemisen vaikeus. Pelkäämme sitä, että voimme tehdä väärän päätöksen. - Joka vie meiltä jotakin mitä meillä on   -  ihmissuhteen, ystävyyden, aseman, tai mitä vain, mitä oikean päätöksen mielestämme pitäisi meille tuoda. 

Tähän liittyy myös erehdysten pelkomme. Jostakin syystä luulemme, että meidän tulisi olla täydellisiä ja aina onnistua kaikessa. Unohdamme usein, että erehdyksistä opimme.   

Niin kauan kun meillä on edessämme hyväksyttävissä olevia vaihtoehtoja, me emme muutu. Tunnemme olomme turvallisemmaksi vanhojen ongelmien kuin uusien haasteiden ja ratkaisujen parissa.

Meillä on lähes "rajattomat" mahdollisuudet,
mutta  me emme pyri niitä tavoittelemaan.
Yllättävää! Eikö olekin!

Vastaus on siinä, että me voimme tehdä lähes kaikkea,
mutta emme kuitenkaan voi tehdä kaikkea.

Syksyisin  postiluukusta tipahtaa Kansalaisopiston kirjanen, merkkailen haluamieni kurssien kohdalle ruksia. On niin paljon kaikenlaista mihin haluaisin. - Olisi  mahdollista tutustua rytmisoittimien maailmaan - erilaisiin musiikkityyleíhin; Afrikasta, Brasiliasta ja Kuubasta. Voisi opetella kitaran soiton alkeita, syventyä helmi- ja kivikorujen salaisuuksiin tai  perehtyä valokuvaus- ja luovan kirjoittamisen syövereihin. -  Usein käy kuitenkin niin, kun kaikkea ei ole mahdollista valita, niin jätän valitsematta mitään.

"Monesti yritämme olla monitaitureita,
mutta emme tule mestariksi missään taidossa."

                    

Minä etsin avaruutta

tähän kovin ahtaaseen tilaani,

ilmaa hengittää,

täyttymystä kaikista pettymyksistä huolimatta.

Minä etsin rohkeutta,

olla antamatta periksi

kaikkien elämäni suljettujen ovien edessä.

Minä etsin sitä,

mikä tekee elämästä elämisen arvoisen,

enkä luovu,

ennen kuin olen saavuttanut sen.

~Ulrich Schaffer~

Toivon Sinulle!
Ystävää, jonka kädestä voit pitää kiinni ja saada tukea.
Sinitarraa, että voit laittaa kuvia oveen tavoitteistasi.
Päätöstä, joka vie perille.
Naurua, iloa ja hyväntahtoista oloa.
Sydäntä lämmittäviä tapahtumia,
joista tulee onnistumisen kokemuksia
ja ihania muistoja. 
Rakkautta, paljon rakkautta.