Sillä minulla on tuhansia naamioita
eikä mikään niistä ole minä.
Saatan antaa vaikutelman, että olen
varma ja että luottamus on nimeni ja
kylmyys pelini ja etten tarvitse ketään.
Mutta älä usko minua.
Kaiken alla piilee todellinen minäni
hämmentyneenä, peloissaan, yksinäisenä.
Juuri sen vuoksi luon itselleni naamion,
jonka taakse voin piiloutua.
Jos siihen liittyy hyväksymistä,
jos siihen liittyy rakkautta,
itse rakentamani muurit.
Haluaisin olla aito ja välitön ja oma itseni.
Mutta sinun täytyy auttaa minua,
sinun täytyy ojentaa minulle kätesi.
pyydän sinua - yritä murtaa nämä muurit
voimakkain käsin, mutta varovin ja hellin käsin,
sillä lapsi minussa on hyvin herkkä.
Tuntematon nuori.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti